Terveyspalvelut paremmiksi

Olen työskennellyt useita vuosia Suomen suurimmassa sairaalassa HUS:ssa. Voin vakuuttaa, että siellä on huippuluokan lääkäreitä ja hoitajia. Ongelma tuntuu olevan enemmän se, että potilas ei oikein tahdo päästä järkevässä ajassa hoitoon. Joutuu menemään luukulta toiselle. Ei siinä mitään, mielelläänhän me potilaita privaatissa hoidamme. Mutta silloin palvelua ei ole tarjolla tasapuolisesti kaikille.

Mitä voimme tehdä?

1. Lisätään yhteistyötä

Terveydenhuollon rajapinnat ovat edelleen tahmeita. Asioita järjestellään liian paljon organisaatioiden, ei potilaiden näkökulmasta. Palveluntuottajia ei saa karsinoida sen mukaan, onko tuottaja yksityinen, julkinen vai kolmannen sektorin edustaja. Tärkeintä on se, että sairas ihminen pääsee sujuvasti hoitoon. Siis hoitoon, ei jonoon.

2. Hoidetaan terveyttä

Terveyttä emme Espoossa edistä vain sillä, että hommataan riittävästi väkeä sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. On satsattava liikuntaharrastuksiin ja terveisiin elämäntapoihin. Suomalaisten fyysinen kunto on huonontunut viime vuosikymmeninä. Kun aineellinen hyvinvointi on lisääntynyt, ei enää tarvitse nähdä vaivaa ja ponnistella. Siksi: enemmän iloista liikuntaa, vähemmän rappeuttavaa roskaviihdettä. Yhteiskunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa näihinkin asioihin.

3. Järjestetään toiminnat tehokkaasti

Tehokas toiminta ei merkitse sitä, että työntekijöitä hiillostetaan. Päinvastoin. Hyvä johtaminen tarkoittaa sitä, että palvelut mietitään potilaan näkökulmasta. Kun ylimääräinen sählääminen karsitaan, lääkärit ja hoitajat voivat keskittyä ydintehtävään: potilaiden hoitoon. Kun asiat hoidetaan tehokkaasti, työhyvinvointi lisääntyy, samoin potilastyytyväisyys. Tästä on näyttöä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Vastuu ympäristöstä

Asumme vuonna 1946 rakennetussa omakotitalossa. Laajensimme taloa viisi vuotta sitten. Energiankulutuksemme on vuosien myötä kasvanut. Nyt olemme hankkineet kotimme lämmitykseen ilmalämpöpumpun. Sen avulla sähkölasku pienenee kolmasosan. Niin ainakin myyjä lupasi. Mutta kysehän ei ole vain sähkölaskusta, vaan energiankulutuksesta. Vaikutamme valinnoillamme ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen. Ajelemmeko turhan paljon autoillamme silloinkin, kun bussilla pääsisi – tai vaikka jalkapelillä. Yhteiskunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa siihen, mitä valintoja teemme.

Mitä voimme tehdä?

1. Parannetaan joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla

2. Säästetään energiaa

3. Kerätään ja lajitellaan jätteet

... ja perheestä

Pitäisikö ”lapsentekoa” tukea taloudellisesti? Kun sellaista esitetään, on taustalla huoli perhekoon pienentymisestä. Hyvä, että lapsiperheiden asemaan kiinnitetään huomiota. Mutta taloudellinen puoli on tietysti vain yksi osatekijä perheiden hyvinvoinnissa. Kiireen keskellä perheiden hyvinvointi herkästi ulkoistetaan yhteiskunnan vastuulle. Kyllä vastuu perheestä ja lasten kasvatuksesta on isällä ja äidillä. Jos aktiiviset ja työtätekevät ihmiset ottavat liian itsekkään roolin, lapset ja vanhukset eivät saa tarpeeksi turvaa ja hoivaa. Vaikka juuri lapsista ja vanhuksista meidän on huolehdittava.

Mitä voimme tehdä?

1. Vahvistetaan perheen roolia ja yhtenäisyyttä

2. Tuetaan vanhusten kotona asumista ja kotihoitoa

3. Ehkäistään ongelmia ennakolta